Verkostotyötä ja yhdessä oppimista: kehittämässä sakkorangaistusvankien sijoittamistoimintaa vankilan ulkopuoliseen kuntoutukseen
Keywords:
fine defaulters, substance abuse, rehabilitation, prisons, workplace learning, networkingSynopsis
Tutkimuksen kohteena on Rikosseuraamuslaitoksessa (RISE) kehitteillä olevaa uusi toimintamalli: päihdeongelmaisten sakkorangaistusvankien sijoittaminen vankilan ulkopuolisiin kuntoutuslaitoksiin. Keskiössä on RISEn työntekijöiden kokemukset ja näkemykset toiminnasta ja sen kehittämisestä. Tutkimuksessa kartoitetaan:
1. Näkemyksiä vankien ulkopuolisesta sijoituksesta
2. Uuteen toimintamalliin liittyvää osaamisen kehittämistä
3. Ulkopuoliseen sijoitustoimintaan liittyviä haasteita ja hyviä käytäntöjä
4. RISEn keskeiset toimijat ulkopuolisessa sijoitustoiminnassa sekä niiden välisiä haasteita ja hyviä käytäntöjä
5. Rikosseuraamusalan tulevaisuus
Tutkimuksen käsitys toiminnasta ja oppimisesta perustuu kulttuurihistorialliseen toiminnan teoriaan ja sen pohjalta kehitettyyn kehittävän työntutkimuksen metodologiaan. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluin RISEn eri yksiköissä. Haastattelut (N=26) toteutettiin kahdessa osassa: kesäkuussa 2021 (N=10) sekä tammikuun ja maaliskuun 2022 välillä (N=16).
Sakkovankien ulkopuoliseen päihdekuntoutukseen liittyvää kehitystyötä pidettiin tärkeänä, mutta sen tarkoituksenmukaisuutta, taloudellisuutta ja vaikuttavuutta kyseenalaistettiin. Toisella haastattelukierroksella monet haastateltavista ilmaisivat tyytyväisyytensä kehittämistyön etenemiseen. Erityisesti huomioitiin henkilökunnan sitoutuminen hankkeeseen, eri yksiköiden välinen yhteistyö, uudet keskustelunavaukset sekä asiakasprosessin vahvistuminen yhteisenä työnkohteena. Monet haastateltavista painottivat jatkuvan oppimisen tärkeyttä hankkeen aikana kuin myös onnistunutta työskentelyä RISElle uudella ja epätyypillisellä ketterällä tavalla. Keskeiset hyvät käytännöt ja haasteet liittyivät vankeihin tai heidän ilmaisemiinsa näkemyksiin toiminnasta, sääntöihin ja normeihin (esim. lainsäädäntö, hankkeen tavoitteiden muuttuminen, työkulttuuri), työnjakoon (esim. rajoja ylittävä työskentely, hankkeen työnjaollinen organisointi) ja välineisiin (esim. kommunikointi ja viestintä).
Aineistosta nousseet osaamisen kehittämisen teemat olivat (1) osaamisen kehittämisen tarpeet (2) informaali oppiminen, (3) yhteistyö ja yhteisöllinen oppiminen sekä (4) jatkuva oppiminen, ketteryys, kokeilukulttuuri ja ratkaisukeskeisyys.
RISEn keskeisiksi verkoston jäseniksi ulkopuolisessa sijoitustoiminnassa nostettiin: vankiterveydenhuolto, kunnat, päihdekuntoutuslaitokset, kolmannen sektorin toimijat ja ulosottolaitos. Toisella haastattelukierroksella kuvattiin vahvistunutta ja onnistunutta yhteistyötä eri verkoston jäsenten kanssa. Haasteina tuotiin esiin muun muassa se että sosiaali- ja terveysministeriö ei ole ollut alusta asti mukana toiminnan suunnittelemisessa, verkoston jäsenten vaikea tavoitettavuus, kuntoutuslaitosten tarjoamat hoitomuodot, jotka eivät tarkoituksenmukaisia sakkovangeille tai niitä on rajoitetusti tarjolla. RISEn johdon toivottiin osallistuvan verkostojen rakentamiseen.
Tuloksista analysoitiin jännitteet, jotka ilmaisevat keskeiset kriittiset pisteet toiminnassa. Osaamisen kehittämiseen ja informaalin oppimiseen liittyvät analysoidut jännitteet olivat seuraavanlaiset:
- itsenäinen ote työhön ja oppimiseen – organisaation rooli oppimisen tukemisessa
- ei-perinteinen ketterä oppiminen – hierarkkiset ja siiloutuneet organisaatiorakenteet
Verkostoitumiseen ja yhteistyöhön liittyvät jännitteet olivat:
- yksilön vastuu ja kontaktit – systeeminen verkostoituminen jossa johto mukana
- alueellinen kehittäminen – valtakunnallinen kehittäminen
Yleisesti toiminnan kehittämiseen liittyvä jännite oli:
- ylisektoraalinen kehittämisen tarve – yksipuolinen kehittäminen (oikeusministeriön vastuu)
Haastateltavien pohdinnat rikosseuraamusalan tulevaisuudesta olivat pääasiassa myönteisiä. Heidän esiin tuomansa tulevaisuuteen liittyvät pääteemat olivat: sakkovankihankkeen tulevaisuus, vastuuvirkamiesmalli ja lähityö, verkostotyö ja kansainvälisyys, osaamisen kehittämisen tarpeet, digitalisaatio, vankiryhmät ja heidän tarpeensa sekä rangaistusten ja yhteiskunnan avoimuus.
Tutkimus- ja kehittämisehdotuksiksi nousivat: (1) Sakkovankitematiikkaan liittyvä pitkittäistutkimus, joka kohdistuu sekä RISEn henkilöstön että verkoston jäsenten kokemuksiin ja kehittämisehdotuksiin ja (2) Naiserityisen työn/palvelujen kehittäminen ja tutkiminen.
References
Allison, S., Bastiampillai, T., Licinio, J., Fuller, D. A., Bidargaddi, N., & Sharfstein, S. S. (2018). When should governments increase the supply of psychiatric beds?, Mol Psychiatry 23, 796-800.
https://doi.org/10.1038/mp.2017.139
Arnold, H. (2016) 'The prison officer', in: Y. Jewkes, B. Crewe and J. Bennett (Eds.), Handbook on Prisons, (2. painos), Abingdon: Routledge.
https://doi.org/10.4324/9781315797779-16
Baldwin, A., Harvey, C., Wood, E., Bloice, D., & Willis, E. (2021). Correctional officers as participants: Action research in prisons. Action Research, 19(3), 574-587.
https://doi.org/10.1177/1476750319895306
Bruhn, A., Nylander, P., & Johnsen, B. (2017). From prison guards to… what? Occupational development of prison officers in Sweden and Norway, Journal of Scandinavian Studies in Criminology and Crime Prevention, 18(1), 68-83.
https://doi.org/10.1080/14043858.2016.1260331
Burns, Ray (2013): Touch screen tablets for offenders' learning: Could this be a new tool for the probation service? Probation Journal 60 (3): 339-344.
https://doi.org/10.1177/0264550513499622
Cianciolo, P., & Zupan, L. (2004). Developing a Training Program on Issues in Aging for Correctional Workers, Gerontology & Geriatrics Education, 24(3), 23-38.
https://doi.org/10.1300/J021v24n03_03
Crawley, E. M. (2004). Emotion and performance: Prison officers and the presentation of self in prisons. Punishment & Society, 6(4): 411-427.
https://doi.org/10.1177/1462474504046121
Davidson, M. L. (2016). A Criminal Justice System-Wide Response to Mental Illness: Evaluating the Effectiveness of the Memphis Crisis Intervention Team Training Curriculum Among Law Enforcement and Correctional Officers. Criminal Justice Policy Review, 27(1), 46-75.
https://doi.org/10.1177/0887403414554997
DeHart, D. & Iachini, A.L. (2019). Mental Health & Trauma among Incarcerated Persons: Development of a Training Curriculum for Correctional Officers. Am J Crim Just 44, 457-473.
https://doi.org/10.1007/s12103-019-9473-y
Engeström, Y. (2015), Learning by expanding: An activity-theoretical approach to developmental research (2nd copy), Cambridge University Press, Cambridge.
https://doi.org/10.1017/CBO9781139814744
Gendreau, P., Listwan, S. J., Kuhns, J. B., & Exum, M. L. (2014). Making prisoners accountable: Are Contingency Management Programs the Answer? Criminal Justice and Behavior, 41(9),1079-1102.
https://doi.org/10.1177/0093854814540288
Hager, P. (2011). Theories of Workplace Learning. In M. Malloch, L. Cairns, K. Evans and B. N. O'Connor (Eds.), The SAGE Handbook of Workplace Learning (pp. 17-31). London: Sage.
https://doi.org/10.4135/9781446200940.n2
Hean, S., Ødegård, A. and Willumsen, E., (2017) Improving collaboration between professionals supporting mentally ill offenders. International Journal of Prisoner Health. 13 (2) pp 91-104.
https://doi.org/10.1108/IJPH-12-2016-0072
Hean, S., Johnsen, B., Kloetzer, L-, & Kajamaa, A. (2021). Improving interagency collaboration, innovation and learning in criminal justice systems: supporting offender rehabilitation. London: Palgrave Macmillan. https://library.oapen.org/handle/20.500.12657/50409
https://doi.org/10.1007/978-3-030-70661-6
Ilyenkov, E. (1982) The Dialectics of the Abstract and the Concrete in Marx's Capital. Moscow: Progress.
Jaspers, S. Ø., Jakobsen, L. M., Gadegaard, C. A., Dyreborg, J., Andersen, L., & Aust, B. (2019). Design of a tailored and integrated violence prevention program in psychiatric wards and prisons. Work (Reading, Mass.), 62(4), 525-541.
https://doi.org/10.3233/WOR-192888
Johnson, Robert & Hail-Jares, Katie (2016): Prisons and technology. General lessons from the American context. In Y. Jewkes, B. Crewe and J. Bennet (Eds. Handbook on prisons. New York, Routledge, 284-305.
https://doi.org/10.4324/9781315797779-17
Kivivuori, J., & Linderborg, H. (2009). Lyhytaikaisvanki. Tutkimus lyhytaikaisvankien elinoloista, elämänkulusta ja rikollisuudesta. Helsinki: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos.
Laurila, T., Linderborg, H., Tyni, S., Aaltonen, O.-P., & Lähteenmäki, N. (2021). Sakon muuntorangaistuksen kuntoutukselliset mahdollisuudet: Tutkimus sakkovangeista ja sakon muuntorangaistuksesta 2010-luvulla. Yhteiskuntapolitiikka, 86(2), 129-140.
Leontyev, A.N. (1978), Activity, consciousness and personality, Prence-Hall, Englewood Cliffs.
Liebling, A., Price, D., & Shefer, G. (2011). The prison officer. Willan. https://ebookcentral.proquest.com/lib/uisbib/detail.action?docID=668171
https://doi.org/10.4324/9780203832998
Lievesley, R., Winder, B., Norman, C., & Banyard, P. (2018). A Life Sentence in Installments: A Qualitative Analysis of Repeat Offending Among Short-Sentenced Offenders. Victims & Offenders, 13(3), 409-426.
https://doi.org/10.1080/15564886.2017.1354112
Lutze, F. E. (2016). Corrections Education at the Nexus of Science and Practice: A History of Conscience and Convenience in Achieving Professionalization. Journal of Criminal Justice Education, 27(4), 509-534.
https://doi.org/10.1080/10511253.2016.1186991
Maruna, S. (2016). Commentary: Time to Get Rid of the Skid Bid? What Good Are Short Stays of Incarceration? The ANNALS of the American Academy of Political and Social Science 665(1), 98-102.
https://doi.org/10.1177/0002716216632698
Melnikov, E. (2017). Nurses Teaching Prison Officers: A Workshop to Reduce the Stigmatization of Prison Inmates with Mental Illness. Perspectives in Psychiatric Care, 53(4), 251-258.
https://doi.org/10.1111/ppc.12165
Mäkitalo, J., & Launis, K. (2007). Häiriökuormitus - työn kuormittavuuden uusi muoto muuttuvassa työssä. Tapaustutkimus vanhainkotityöstä. Työ ja ihminen 21(1), 70-90.
Scottish Government (2019). Presumption against short sentences extended. https://www.gov.scot/news/presumption-against-short-sentences-extended/
Teece, D.J. (2018). Business Models and Dynamic Capabilities. Long Range Planning, 51, pp. 40-49.
https://doi.org/10.1016/j.lrp.2017.06.007
UNODC. (2019). World drug report 2019 Retrieved from https://wdr.unodc.org/wdr2019/
Vabø, M. (2006). Caring for People or Caring for Proxy Consumers. European Societies, 8(3), 403-422.
https://doi.org/10.1080/14616690600821990
Virkkunen, J. & Ahonen, H. (2007). Oppiminen muutoksessa: Uusi väline työyhteisön oppimiskäytäntöjen uudistamiseen. [Helsinki]: Infor.
Virkkunen, J. & Newnham, D.S. (2013). The change laboratory: A tool for collaborative development of work and education. Rotterdam: Sense Publishers.
https://doi.org/10.1007/978-94-6209-326-3
Vygotsky, L.S. (1978), Mind in Society. The development of higher psychological processes, Harvard University Press, London.
Winship, G., Shaw, S., & Haigh, R. (2019). Group supervision for prison officers: an orthopedagogical approach to emotional management. The Journal of Forensic Psychiatry & Psychology, 30(6), 1006-1020.
https://doi.org/10.1080/14789949.2019.1673794
Wuolijoki T., Vartiainen H., Aarnio J., von Gruenewald V., Lintonen T., Mattila A., Viitanen P., & Joukamaa M. (2011). Sakkovangit ovat vangeista sairaimpia ja huono-osaisimpia. Suomen lääkärilehti 44, vsk 66.
Yliaska, M. (2014). Tehokkuuden toiveuni: Uuden julkisjohtamien historia Suomessa 1970-luvulta 1990-luvulle. Väitöskirja. Helsinki: Helsingin yliopisto.
